sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Elämäni ekat erkkarit Humppilassa; Domino 8kk

" Moikka!
Ei ollut ihan normi perjantai tällä viikolla! 
Mami on ahertanu läksyjen kans, mutta "munkin hommia" on pitäny kuulemma tehdä.. 
Minä en tiedä, mikä tuo 007 on, mutta sen oon nyt ymmärtänyt, että se on joku legendaarinen juttu.. Kai se on tuo awesomesauce!
Mami kyysäs mut aamulla hoitoon! Mä yritin sanoa, että oon jo iso, osaan olla yksin, mutta tänne pleksin taa jäin katteleen Hertan kans, kun mami lähti kouluun. Herttaa ei näy täs kuvas, kun son tua mun takana nukkuus. SE sai nukkua! MÄ EN! ´
Mä tää sitte saanu kauaa olla rauhas; Linda ja Katri anto sellasenkin käsittelyn, jotta heikompia hirvittäis! Tuli pesua ja manikyyria ja pedikyyriä ja tassukarvojen trimmausta. Kaikkia en edes muista! 
Iltapäivällä lähdettiin kohti Humppilaa. 
Mami nappas mun kamat kasaan ja aloitti valtavan päivittelyn, kuinka oon kasvanu! 
Saan uuden isomman boxin kuulemma joulupukilta. Oon kyllä kuullu, että joulupukki on niin nälli kaveri, että tuo pienille vaan kivoja juttuja; ei hyödyllisiä! Hertta komppaa mua; se on tavannu nääs joulupukin; edellisessä kodissaan. 

Lauantai aamuna se sitte oli edessä. Näyttely. Erkkari. 
Täs me mennään mamin kans rinkiä. Mun edellä on mun sisko Moona ja tuo kolmas musta on mun ystävä Walona. 
Me oltiin mamin kans tosi hyvä tiimi. Tää kuva on sellanen, jossa mami sanoo mulle 107 kertaa, että - hyvä- ja -hieno tyttö-. Päivänselvää höpinää, mutta kuuntelin ny kuitenki loppuun asti, jos olis tullu jotain uuttakin tietoa...
Täs kuvas näette, että on mun vuoro olla tuomarin kans. Tuo Esa Ruotsalainen oli tosi kiva. Sillä oli oma vinkulelukin mukana! 
Musta se sano, että mä oon 
tyypiltäni ja mittasuhteiltani erinomainen. Mulla on oikean mallinen ja ilmeinen pää. Mullon hyvä runko ja hyvä hännänkiinnitys. Hyvä luusto ja tasapainoiset linjaukset ja liikkeet. Mä olin tomera esiintyjä! Mulla oli vähän vuotavat silmät ja siksi Esa sano mulle kiitokset. 
Katsomos on kyllä ihan yhtä kivaa kuin kehässä. Hirveesti tsempasin noita muita. Mun ystävä Walona voitti ja Mun sisko Moona oli toinen! Hirveen hyvä juttu! 
Mähän siis sanoin mamille jo kotona, että mä lähden sinne näyttelyyn tapaan kamuja.  
No, olin mä nätistä kehässäkin, ettei tullu sitte sanomista. 
Mä kuitenkin sitte tapasin kamujakin. 
- Hirveen nätisti Wilma sun turkki laitettu! Mä olin koko pitkän päivän Katrin ja Lindan käsittelys lemmikkihotellilla. Joka paikka käytiin läpi ja puunattiin. Mami sano, että oli oikein hemmottelupäivä...
- Joo-o. Skönhets Moments egentligen borde tillhöra varje flickas liv!
- Wilma, nähdäänkö taas pian? 
- Jo, naturligtvis!
- Voidaanko nähdä sitte vaan tyttöjen kesken; se sun pikkuveli oli aika hurja tyyppi; kävi mun päälle ku yleinen syyttäjä!
- Domino, jag vet inte, vad är yleinen syyttäjä... Är det en bra sak??
- EI, wilma; ei oo! 
- Puss och kräm!
- Just de...Vi ses!
- No hitsi, nyt siitä Båtsmanista ei tullu kuvaa ollenkaa... Se on siis se Wilman tosi pieni pikkuveikka. Aiva sikaterävät hampaat, voin kertoo...
Ja täällä oli myös mun sisko; Moona, joka sai palkinnonkin. Eikä mami muistanu ottaa meistä yhteistä kuvaa...huoh...
Tässä me ollaan Walonan kanssa. Walona on mun ihan huippuystävä! 
Tää tulis nyt ottaan ne näyttelymakkarat! Henkilökuntaa! 
Iris, joko sä sait omas? 
Kotimatkalla sain vielä hepulin Tampereella, kun oli niin jännä päivä takana! Juoksutin isäntää pitkin parkkipaikkaa. Se kysyi, että jäänkö rauhottumaan pariksi tunniksi...
Kyllä kotiin oli jo kiire.."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kommentti piristää päivää!