tiistai 29. marraskuuta 2016

Sananselityspeliä ja muuta mukavaa piilo-opettavaa...

Numero-tehtävä oli toiminnallista matikkaa, toiseksi tehtäväksi valitsin enemmän äikkää.
Käytimme perinteisiä Junior-Alias kortteja. Olin valinnut korteista talveen ja jouluun sopivia aiheita. Kun viidessä viikossa oppii tuntemaan lapsia yksilöinä, osaa asettaa heille yksilöllisiä haasteita. Valitsin siis itse sen kortin, jonka lapsi sai luokalle selittää.
 Esitin itse ensimmäisen arvoituksen, jonka vastaus oli tonttu. Kerroin vuolaasti, kuinka kortissani oli paljon punaista ja kuinka olimme tästä henkilöstä jutelleet menneinä viikkoina paljon. Hiippailin luokan etuosassa esittäen kuinka tonttu liikkuu.  Äkkiä lapset keksivätkin, mikä vastaus oli.
Oikein harmittaa, kuinka Alias jää kaappiin pölyyntymään; se on kaikessa yksinkertaisuudessaan todella hyvä peli.
Seuraava tehtävä oli tunteellinen luokkakuva.
Lapset tiesivät, mikä luokkakuva on ja muistivat olleensa luokkakuvassa. Aloin kertoa mahdollisimman salaperäisesti, kuinka valokuvaaja pyytää kaikkia hymyilemään ja naps! kamera välähtää; PostiPate tuo kuvan kotiin ja kirjekuorta avatessa sitten huomaa, että siinä kuvassa joku.......
Ensimmäinen käsi nousi; " on tehny jollekki pupunkorvat!"
"Tai joku irvistää!"
Juurikin näin!
Hyvin lapset keksivät, mitä hain takaa.
Koululle oli juuri tullut opetuskäyttöön tabletteja; nappasin lapsista sillä tunteellisia luokkakuvia.
Otimme ensin iloisen kuvan. Sitten surullisen, vihaisen, pellemäisen, väsyneen, yllättyneen, hirviömäisen.
Lapset saivat itse keksiä millaisia kuvia halusivat. Yhdessä kuvassa eturivi nosti jalat ylös, takarivi kädet. Viimeinen kuva otettiin selkä kuvaajaan päin.
Siirtelin kuvat pilveen ja katselimme niitä myöhemmin näytöltä lasten kanssa. Hienosti tunnistimme kuvista erilaisia tunteita.
Mietin, että seuraavalle top-jaksolle voisin varata tähän kuvaan muutamia juttuja rekvisiitaksi; hatun, viikset, ym. Voisi ottaa sitten kuvia joissa olisi jokin lasten keksimä teema.
Lumiukkopeli on mukava peli kaikenikäisille. Pelissä on kaksi noppaa, joita heitetään. Paperille saa piirtää noppien osoittaman summan osoittaman seikan. Esimerkiksi summalla 10 saa piirtää harjan. Ekalla luokalla noppien silmälukujen yhteenlasku on tässä jo opettava juttu. Toinen on se, että tehdään yhteistyötä. Jos ensimmäinen piirtää harjan, tulee toisten osata hahmottaa, mihin kohtaan seuraavat lumiukon osat piirretään. Lumipalloja ja tähtiä voi piirtää monia; silmiä piirretään vain 2, ja sen jälkeen vuoro siirtyy.
Itsenäisyyspäiväksi olin suunnitellut vielä Suomen lipun väreillä viirinauhan, mutta meiltä ehti aika loppua. Lisäksi ajattelin PikkuMyyn laulamaa Talvi tullut on-laulua, mutta sekin jäi nyt sitten odottamaan seuraavaa työssäoppimisjaksoa.
Nyt kulutan oman koulun penkkiä loppuvuoden ja ensi vuoden puolella pääsen taas oppimaan pienten kouluelämään.
Mukavaa joulunodotusta teille kaikille!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kommentti piristää päivää!